9# Maailman romahdus ja Hilman kotiutuminen ;( ♥

Olen todella pahoillani blogini taukoilusta, mutta tähän on syynsä.

Alma on kuollut 14.3.2014. ♥

Olisin tästä jo aikaisemmin kertonut, mutta minusta tuntui todelta pahalta tulla blogiini jossa on Alman kuvia.
Alma oli ensimmäinen kanini ja ensimmäinen lemmikki (kaloja lukuun ottamatta).
Kukaan ulkopuolinen ei voi ymmärtää kuinka vaikeata tämä minulle on ollut, tuntuu että koko maailma ja elämä romahtaa niskaan ja en pysty elämään ilman Almaa...
Mutta muistopostaus on jo tulossa, mutta haluan käyttää siihen paljon aikaa ja tehdä videonkin koska se on oikein Alman kaltaiselle kanille, samanlaista kania ei koskaan tule vastaan. ♥

Hilman kotiutuminen

Mutta sitten näihin minun ja Hilman uutisiin.
Hilma on kotiutunut jo tosi hyvin, muistelin että olin jo Hilman tulosta tänne kirjoittanut.
Hilma kotiutui 11.3.2014, eli kerkesi nähdä Almankin joka oli minulle todella tärkeää, äiti otti puhelimellaan pari kuvaa yhdessä Almasta ja Hilmasta, mutta en niitä viitsi blogiini julkaista, Alman nopean huonon kunnon takia, Alma oli aivan kuin eri kani...
Alma on aina ollut tosi hellyydenkipeä ja nuoli Hilmankin aivan märäksi huonosta kunnosta välittämättä.
Hilmakin tällöin oli tosi arka mutta antoi silittää kunnolla kun Alma oli vieressä. ♥
Hilman ja Alman tapaaminen oli minulle elämän tärkeää!

Hilma oli meille tullessaan tositositosi arka, kun öitä oli häkissä nukuttu päätin kokeilla tykkäisikö Hilma juosta huoneeni lattialla.
Hilma ei estellyt sylissä oloa, pari naarmua kuitenkin ilmestyi.
Tykkäsi olla lattialla, vaikka häkissäkin kävi aika useasti.
Pariin kertaan yritin silittää Hilman ollessa lattialla, mutta piiloutui todella nopeasti sänkyni alle ja olihan se sieltä yönkin ajaksi välillä vaikea saada pois häkkiin. :D

Hilma piilossa, sängyn alla x3

Nyt kuitenkin Hilma on tottunut tosi hyvin, hyppinyt paria estettä ja hakeutuu luokse, eikä sängyn alle enää piilouduta, se on vain oikopolku toiselle puolelle sänkyä. :)
Hilma on todella ihastuttava luonne, rauhallinen mutta kuitenkin energiaa löytyy.
Ala-kerran sohvasta on tullut lempipaikka, sama kuin Almalla, mutta Alma tosiaan käytti pienempää sohvaa.
Eli periaatteessa tämä lempipaikka toimii näin: Lasken Hilman keittiön lattialle, josta Hilma juoksee olo-huoneeseen ja suora reitti sohvan eteen ja huima hyppy sohvan päälle!
Ja minusta on ihanaa että Hilmassa on samanlaisia piirteitä kuin Almassa, hieman myös ulkonäöllisesti. ♥

Hilman ensimmäinen ulkoilu.

En tule koskaan sanomaan että Hilma olisi Almaa parempi, mutta toivon kovasti että meillä on todella pitkä ja ihana elämä Hilman kanssa ja toivon että Hilma tulee kokemaan kaikkea ihanaa ja jännää! ♥
Ohops, nyt sitä asiaa näyttää tulevan, vielä pari juttua! :)

Pääsiäinenkin vauhdilla lähestyy, olemme joka vuosi rairuohoa kasvattaneet Almalle mutta luin jostain että ohraa olisi parempi kasvattaa kanille ja joidenkin mielestä se on kauniimman näköistäkin, joten päätin sitten ohran jo pistää kasvamaan että ehtii pääsiäiseksi olla jo oikein pitkää ja syömäkelpoista Hilmalle, pitää vain toivoa että Hilma tykkää. :)

Kiitos jo 11 lukijalle! ♥

♥ Elisa, Hilma ja Alma-enkeli 

Uusia tavaroita ja arvontamainostusta!

Enää 3 yötä, että Hilma saapuu, kuinka jännittävää!
Kävimme Hilmaa varten ostamassa uusia tavaroita n. 70€ edestä ja rakennettiin ukin (Olen siis viettänyt hiihtolomaa mummolassa) kanssa esteitä, koska olisi tarkoitus alkaa Hilmaa kouluttamaan esteille, haaveena olisi myös kisoihin osallistuminen. :)

Alma voi hyvin, syö, juo ja on muutenkin virkeä.
Mutta en voi kauvan enää katsoa sitä että kani ei pysty hyppimään tai loikkimaan, eihän se ole oikein kanillekkaan, joten olen nyt yrittänyt valmistautua siihen että Alma on vietävä piikille.

Mutta jatketaan nyt tavaroihin!

Hajunpoistosuihke, 3 lelua, suolakivi ja kuivattuja omenalastuja.

H-valjaat ja hihna. (Trixie)

Kantoboxi.

Aurauspuomeja(?), ostettiin siis esteitä varten puomeiksi koska ovat kevyitä.

Ja tässä itse esteet, ovat vielä hieman kesken, tarvitsevat söpön värisen maalipinnan
ja kaikkiin korkeuksiin pitäisi lisätä nuo "puutapit" ettei niitä tarvitsisi liikutella koko ajan.

Esteistä vielä sen verran että kania hypytetään kuvasta katsottuna, seinästä, valokuvan ottajaan päin, jos kanin jalat osuvat puomiin se tippuu, eikä näin satuta kania.

Ja kuvahan on vain esimerkki, en ole alkamassa kania noin tiheillä väleillä hypyttämään, enkä noin korkeilla, etenemme hitaasti ja varmasti, enkä usko että tulen koskaan tarvitsemaan noita ylimpiä mittoja.

Esteiden korkeus alkaa siis 5cm ja loppuu 65cm.

Sitten vielä arvontamainostusta! :)

Surun kyyneliä

Olen nyt pitänyt pientä taukoa kirjoittamisesta, mutta siihen on syynsä.

Alma on nimittäin todella huonossa kunnossa, ei jalat enää kanna.

Tiistai aamuna kun olin lähdössä kouluun, tarjosin Almalle herkkua mutta hoiperteli tosi pahasti luokseni, ei pysynyt enää pystyssäkään kunnolla.

Itkuhan siinä tuli kun ei ole tuollaista ennen kokenut, siinä silittelin Almaa ja itkin, kannoimme iskän kanssa häkin ala-kertaan jossa iskä voisi vahtia Almaa, jos sattuu kiepsahtamaan ympäri.

Päivällä tullessani kotiin, Alman tilanne oli vielä huonompi, ei se jaksanut ottaa yhtään askelta ja kun sitä yritin jaloille nostaa niin lysähti makuuasentoon, tiesin että Alma ei siitä enää parantuisi, veljeni epäili sisäkorvantulehdusta joka aiheuttaa kanilla tasapainohäiriöitä.

Äitini soitti myöhemmin päivästä eläinlääkärille ja kyseltiin että mitä on tehtävissä ja olisiko lääkärissä käynti edessä.

Eläinlääkäri sanojen välistä oli sanonut ettei Alma tulisi enää selviämään, sisäkorvantulehdusta ei kuulemma enää tule 7-vuotiaalle kanille ja siinä kani jaksaa kuitenkin loikkia mutta kiepsahtaa välillä.

Suoranaisesti eläinlääkäri ei lopetuspiikistä puhunut mutta sanoi että jos muita kärsimyksiä ei tule on sen onnellisempi kuolla kotona nukkuessaan kuin eläinlääkärissä piikkiin, olen samaa mieltä mutta jos Alma yllättäen alkaisi pahemmin kärsimään olisi siellä käynti kyseessä, se tuntui hirveältä, onhan Alma minulla ollut jo sen 7 vuotta ja se todella näkyy minun ja Alman väleissä.

Perheemme antaa Almalle hyvän loppuelämän.

Tässä hieman kuvia Almasta, sairastamassa:

Mutta koska Alma on vielä täällä, kanssani, ei murehdita vielä.

Joten iloisempia asioita tähän loppuun! :)

Voitin tosiaan Nopan arvonnan ystävänpäivänä, voitot tulivat sitten tiistaina.

Voitin pupupäivyrin, omenaklemmareita ja kaurapussin Almalle.

Pupupäivyri oli aivan ihana, kiinnyin siihen heti ja johan alkoivat sivutkin saada täytettä!

Tässä kuvia voitoista:

Pupupäivyrin takakansi

Pupupäivyrin viimeiseltä sivulta löytyi myös käytännöllinen tasku! :)

Ja tähän väliin arvontamainostusta! :)

Ja koska näyttäisi siltä että Alma ei enää montaa päivää tule jaksamaan, hommattiin me uusi kani, poikueesta.

Tämä ei tarkoita sitä että se tulisi täysin Almaa korvaamaan, koska Almaa ei pysty kukaan korvaamaan!

Mutta en osaisi kuvitella elämää ilman kania.

Poikasen haku on 11.3, joka on siis Oululaisten hiihtoloman jälkeen.

Sitten kotimme asuttaa uusi kanimme "Hilma", selailin kalentereita ja Hilma pisti silmään, se kuulosti sopivasti Almalta ja oli muutenkin tosi sointuva. :)

Tässä vielä kuva Hilmasta ja sisaruksista. Hilma on kuvassa toiseksi alimpana.

(c) Petteri

Toivotaan yhdessä kaikkea hyvää Almalle, koitan nyt kirjoitella tänne blogiin heti kun tulee tärkeitä kuulumisia, mutta aktiivinen en tule nyt vähään aikaan olemaan koska mitäpä sairaasta kanista oikein voisi postailla? :(

♥ Elisa ja Alma

Hyvää Ystävänpäivää! ♥

Ystävänpäivänä muistetaan ystäviä, olivatpa ne ihmisiä taikka eläimiä.
Minun tämän vuoden ystävänpäivä meni vain Alman seurassa, käytiin yhdessä pihalla kun loskakelitkin ovat taas lumeksi muuttuneet, Almakin on nyt tottunut olemaan ilman valjaita pihalla ja olen paljon luottavaisempi Almaan, ennen luulin että se varmasti karkaisi metsän uumeniin jos päästäisin vähän pidemmälle Alman menemään, mutta kyllä se aina takaisin on tullut kun olen päästänyt sen vain menemään.

Kiitos myös jo yhdeksälle lukijalle, se merkitsee minulle paljon, onhan se hienoa kun joku jaksaa näitä minun kirjoituksiani seurata! :)

Voitin Nopan ystävänpäiväarvonnan, palkinnot voitte käydä katsomassa Nopan blogista ja päivittelen niistä vielä myöhemmin. Ryhtykäähän toki Nopan lukijaksikkin, ihania töpöhäntiä ja sievästi kirjoitettua tekstiä.

Tässä vielä vähän kuvia Almasta pihalla, ilman valjaita:

Mulla on aina ongelmia näiden kuvien sijoittamisessa, mutta toivottavasti ette katso niiden sijoituspaikkoja niin hirveästi, en ole kovin taitava bloggerin käyttäjä. :D

No, eipä mulla taida muuta ollakkaan, onneksi koeviikot loppuivat niin nyt voisin suunnitella jtn. videotakin. :)

♥ Elisa ja Alma

Ja siivous jatkuu..

Taas päivä vierähti siivoamisessa, nyt oli Alman asumuksen vuoro.
En tiedä miten saan käytettyä siihen aikaan niin paljon, vaikka tehdashäkki on helppo siivota.

Siivouksen jälkeen huomasin että Alman papanat ovat aika löysähköjä, yritin netistä etsiä neuvoa mikä auttaisi saamaan niistä taas kiinteitä.
Löysin vaihtoehdoksi tumman soijarouheen, sekoittelin sitä sitten Alman pellettejen sekaan.

Ei nähtävästi enää kiinnostunut koko ruoasta, kun soijarouhetta pelletteihin sekoittelin, on niin nirso yksilö tämä pupuli.
No, yleensä se syö yön aikana kaiken kun sille tulee nälkä, ainakin toivon niin, monet sanoivat että soijarouhe on muutenkin hyväksi kanin suolistolle.
Entä teidän mielestä?

Kuvasin tosiaan eilen videota Youtuben puolelle, täytyy nyt katsoa millon sen kerkeän editoida ja ladata Youtubeen, mutta ilmoittelen siitä kyllä sitten blogiin.

No, tässä vielä parit kuvat ettei jää aivan tylsäksi tämä postaus, taas.

Alma on yleensä tosi tressaantuneena kantoboxissa mutta nyt,
se pysyi siellä hyvin rauhallisena ja Alma ansaitsi sen kunniaksi pari herkkua.

Alman ruokakuppia pestessä. :)

Itsekkin päädyin maistamaan soijarouhetta ja maistuivat riisimuroilta,
ihme kun ei Almalle kelpaa. 

Tältä Alman pelletti-soijarouhe seos näytti.

Unohdin mainita että Alma sai tänään uuden pallon,
pirtsakka värikin korostaa sen heti häkistä! :)

Tältä Alman häkki tällähetkellä näyttää, siivouksen jälkeen.
Ei ole pesäkoppia, ei, pitäisi käydä tässä lähiaikoina Ruotsin puolelta ostamassa,
kun siellä selvästi halvempaa ja paremmat valikoimat kun täällä Suomessa,
tai ylipäätänsä Oulussa varsinkaan.

Siivousta ja kauniita auringonsäteitä

Kirjoitan nyt hieman perjantaista (31.1) ja lauantaista (1.2), valitettavasti tästä postauksesta ei tule nyt niin erikoista mutta toivottavasti jaksat silti katsoa/lukea ja vaikka kommentoidakkin! :)

Perjantaina minulla oli Ruotsin koe, meni ihan kiitettävän hyvin ja olen ylpeä siitä, koska minulla on ollutkin tavoitteena nostaa ruotsin numeroita. :)
Koulusta tullessani aurinko paistoi tosi kauniisti huoneeseeni ja päätin nostaa Alman pöydälle ja napsia paria kuvia, tässä niistä pientä makua:

Siinähän se perjantai meni laiskotellessa, taas, koska kokeet saa mut tosi hyvin väsyneeksi.

Lauantaina sitten olin reippaana ja päätin vähän siivoilla huonettani, kun pöydältä löytyi vieläkin joulun jäljiltä konvehtirasia ja muutenkin lattia oli pölyn ja Alman heinien peitossa ja toki tavaroiden ja tyynyjen. :D

Tässä tulee ennen ja jälkeen kuvat, huoneestani! (:

Ennen

On tosi järkyttävää pistää mun blogiin tälläinen kuva, miten joku ihminen on voinut asua tuolla? :D

On se toki joskus pahempikin ollut, mutta tuo on ihan hirveän näköistä kuvissa.

Jälkeen

Mun huone on myös tosi pieni ja huonosti sisustettu, remontoitu on viimeksi 2 vuotta sitten ja en tykkää enää yhtään noista väreistä.

Myös huono puoli huoneessani on muovilattia, joka vaihdetaan seuraavana kesänä laminaattiin, vihdoin!

No, ehkä mä tuon huoneen kestän vielä muutaman vuoden.

Toivottavasti saisin pian vähän erikoisempaa ja kiinnostavempaa postausta aikaan, kuten videota, olisi mulla jo ideatkin siihen! (:

Eipä mulla muuta, ensi kertaan! (:

Löhöilyä, kokeita ja arvontamainostusta

Koko eilinen päivä meni kokeita lukiessa, tulihan sitä kaupassa käytyä koulun jälkeen, kokeiden lukuhan on tylsää ilman pientä napostelua. :D

Mukaan tarttui sipsipussi.

Almalla on tapana tehdä kaikkea mikä ei ole sallittua, kuten sipsien syönti joka ei todellakaan ole kanille hyväksi, mutta Alma kun koko ikänsä on tätä tehnyt, enkä satu huomaamaan milloin se siellä pussilla keikkuu.

Eilen taas lukiessani historiaa alkoi kuulumaan rouskutusta, Almahan se siellä sängyn alla sipsiä rouskutti.

Huvittava näkyhän se toki oli, mutta sipsit piti nostaa pöydälle.

No, tänään sitten oli se kyseinen historian koe ja meni samanlailla kuin historian kokeet aina menee, joten ei kovin hyvin.

Koetta palauttaessahan se tuntuu aina siltä että hyvin mielin voi kokeen antaa opettajalle kun kaikki vastaukset ovat täydellisesti oikein mutta kun kavereiden kanssa keskustelee vastauksista, eivät ne olekkaan niin täydellisiä vastauksia.

Tänään ei sitten ole oikein muuta tapahtunut, Alma laiskottelee häkissä ja minä sängyllä ja tuntuu siltä että voisi nukahtaa heti kun silmät sulkee, kokeisiin luku on niin raskasta, vielä pitäisi perjantain Ruotsin kokeeseen yrittää lukea.

Vähän tylsähköä tekstiä tuli nyt, joten piristetään sitä arvontamainostuksilla! :)